MOSKOVAAN TAPAAMAAN PAKKASUKKOA JA LUZHKOVIA
Tämä artikkeli on jatkoa artikkelisarjan edelliselle artikkelille ”Pakkasukko haluaa ystävystyä Joulupukin kanssa”. Myöhemmissä osissa muistelut jatkuvat
Moskovan pormestari Juri Lužkov kutsui Joulupukin ja maaherra Hannele Pokan Moskovaan tapaamaan Pakkasukon marraskuussa 2000. Moskovan jälkeen olisi Joulupukin ensimmäinen vierailu Vologdan alueen Veliki Ustjugin kaupunkiin, jossa sijaitsee Pakkasukon residenssi.
MITEN PAKKASUKKO LÖYSI VELIKI USTJUGIN
Vanhan venäläisen tradition mukaan jumalan kaltainen pakkasen herra Marozka ei ollut asettautunut asumaan minnekään, vaan on niin kuin pakkanenkin läsnä kaikkialla pohjoisessa. Siitä, miten Pakkasukko päätyi juuri Veliki Ustjugin kaupunkiin, on virallinen ja myös epävirallinen versio.
Virallisen version mukaan pormestari Juri Lužkov ja Vologdan alueen kuvernööri Vjatseslav Pozgaljev olivat uuden vuoden aattona 1997 tavanneet ja keksineet ajatuksen ryhtyä toteuttamaan hanketta, jonka mukaan Pakkasukko asuisi Vologdan alueella Suhona-joen rannalla sijaitsevassa historiallisessa Veliki Ustjugissa. Pakkasukko-tarina rakentuisi vahvasti venäläiseen kulttuuriin eikä olisi niin kaupallinen kuin länsimaisen joulupukin katsottiin olevan. Miksi Lužkov ryhtyi tukemaan Moskovasta lähes 1000 kilometrin päässä sijaitsevaa hanketta, ei tässä virallisessa versiossa kerrota.
On myös toinen versio. Sen todenperäisyyttä ei virallisesti myönnetä. Mutta ”luottamuksellisissa illanistujaisissa” vologdalaiset myönsivät, että kyllähän siinä on perää. Sitä ei vain haluta ymmärrettävistä syistä tuoda julkisuuteen.
Epävirallisen version mukaan, kun Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsinin terveys alkoi horjua, rupesi Lužkov valmistautumaan presidenttiehdokkaaksi. Hän perusti uuden Isänmaa/Rodina -puolueen ja ryhtyi tekemään puhematkoja eri puolille Venäjää, myös Vologdan hallintoalueen pääkaupunkiin Vologdaan. Vierailuun liittyi käynti koulussa. Siellä hän ilmoitti, että hän mielellään vastaisi, jos lapsilla olisi kysymyksiä. Eräs tyttö rohkaistui ja kysyi, missä pakkasukko asuu? Silloin jo maankuulu pormestari halusi olla kohtelias vierailualuettaan kohtaan ja vastasi, että täällä Vologdan alueella tietysti. Tyttöä ei vastaus vielä tyydyttänyt, vaan esitti jatkokysymyksen, että missä tarkemmin?
Lužkov mietti, että tulipahan kiperä kysymys. Muisti, että historiallisen Arkangelin ja Keski-Venäjän yhdistäneen kauppavesireitin varrella on lähes yhtä vanha kaupunki kuin Moskova, Veliki Ustjug. Molemmat olivat noin 850 vuotta vanhoja ja hän oli käynyt 1997 Veliki Ustjugin 850-vuotisjuhlissa. Lužkov vastasi tytölle, Veliki Ustjugissa tietenkin!
Tyttö ilahtui ja ilmoitti, että hän kertoo tämän kotona vanhemmilleen ja haluaa lähteä siellä käymään tapaamaan pakkasukkoa. Koulussa oli mukana oli myös tiedotusvälineitä. Paikalliset Lužkovin kannattajat kauhistuivat. Tieto pormestarin ilmoituksesta leviäisi ja Veliki Ustjugiin tulisi ryntäys. Eikä siellä ei olisi mitään pakkasukkoon viittaavaakaan. Presidenttiehdokkaalta menisi maine.
VAUHDILLA RAKENNUSTÖIHIN
Kannattajat kertoivat tämän Lužkoville, joka myönsi, että taisi tulla tehtyä virhe. Mutta sanottu, mikä sanottu eikä sitä voi vetää takaisin. Itsevarma mahtimies sanoi, että jos ei ole vielä, ei ongelma, tehdään Veliki Ustjugista Pakkasukon kaupunki. Moskovan kaupunki osallistuu kustannuksiin. Määräsi paikallisille, että hankkikaa myös paikallista rahoitusta.
Myös alueen kuvernööri Pozgaljev totesi tilanteen olevan hankala alueen maineen kannalta. Oivalsi toisaalta myös, että tässähän olisi tuhannen ruplan paikka kehittää syrjäisen alueen mainetta ja matkailua. Jo rapistunutta ja väestökadon Veliki Ustugin kaupunkia voitaisiin nostaa jaloilleen. Hän pani väkensä liikkeelle. Mukaan rahoitukseen saatiin myös paikallisia yrityksiä, mm. Novatorsky-puunjalostusyhtiö.
Käynnistettiin hanke ”Veliki Ustjug – Pakkasukon synnyinmaa”. Syntyi uudella tarinalla varustettu, isolla alkukirjaimella kirjoitettava Pakkasukko. Pikavauhtia suurella rahalla rakennettiin kaupunkiin komea kaksikerroksinen palatsimainen hirsitalo, Votšina, jolla tarkoitetaan hallitsijan, ylhäisen henkilön, esim. ruhtinaan asuinpaikkaa tai virka-asuntoa. Rakennettiin myös museo, postikonttori, työpaja, puisto lasten leikkipaikkoineen, pieni hotelli jne. Painettiin korkeatasoisia esitteitä, postikortteja, kirjekuoria, kalentereita jne.
Venäläiseen tapaan perustetiin kaupunkiin myös votkatehdas, joka ryhtyi valmistamaan Pakkasukko-votkaa lasipulloon, jossa saattoi toisen puolen ”ikkunasta” pullon läpi nähdä toisella pullon sisäpuolella Pakkasukon. Kaikki tapahtui hämmästyttävällä vauhdilla vajaan kahden vuoden aikana. Kehiteltiin Pakkasukolle aivan oma tarina vanhaa venäläistä traditiota mukaillen, pukukoodi jne.
Lužkovista ei tullut presidenttiä. Vladimir Putin voitti suurella ääntenenemmistöllä.Lužkov jatkoi voimakasotteisena pormestarina, kunnes Dmitri Medvedev erotti hänet 10 vuotta myöhemmin, 2010 tehtävästään. Mutta vuonna 2000 hän oli voimissaan ja avaintekijä meidänkin matkan kannalta. Lužkovin ympärillä kaikki pyöri.
VASTAANOTTO LENTOKENTÄLLÄ
Menimme Moskovaan kahdestaan Joulupukin kanssa pari päivää ennen sovittua tapaamisajankohtaa. Joulupukilla oli esiintymisiä sikäläisen suomalaisyhteisön kanssa. Soitti Vologdasta kuvernöörin apulainen ja kysyi, millä lentokoneella Joulupukki ja maaherra Pokka saapuvat.
Ilmoitin, että me Joulupukin kansa jo olemme Moskovassa, on tuossa vieressä. Maaherra Pokka tulee huomenna sillä ja sillä lentovuorolla. Apulainen hermostui pahemman kerran.
Heidän suunnitelmien mukaan Joulupukki tulee Moskovan lentokentällä lentokoneesta alas laskuportaita yhdessä maaherran kanssa. He ovat järjestäneet, että lentokoneen laskuportaille tulee vastaan Pakkasukko, pormestari Lužkov ja kuvernööri Pozgaljev sekä tiedotusvälineet toivottamaan heidät tervetulleiksi. On saatu aikaan tällainen erityisjärjestely valtiomiestyyliin.
Apulainen vaati vihaisesti, että Joulupukin pitää lentää Helsinkiin ja palata takaisin samalla koneella kuin maaherra. Sanoin, että ei se onnistu. Eihän meillä ollut ilmoitettu tällaisista järjestelyistä. Vasta nyt kuulin. Soittaja katkaisi vihaisena puhelun korvaani.
Muutaman tunnin kuluttua tuli uusi puhelu. Vihainen äänensävy jatkui, mutta helpottuneena. Ovat tehneet uuden toteutussuunnitelman.
Sen mukaisesti seuraavana päivänä meidät vietiin Šeremetjevon lentokentän VIP-tiloihin. Joulupukki pukeutui virka-asuunsa odottamaan maaherra Pokan ja Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtaja Mauri Gardinin lentokonetta. He saapuivat VIP-tiloihin, joka sijaitsi vanhan terminaalin pääaulassa toisessa kerroksessa. Sieltä he yhdessä astuivat tasanteelle, jonka alapuolella pääaulassa oli satamäärin katselijoita ja paljon tiedotusvälineitä. Pakkasukko, kuvernööri Pozgaljev ja Moskovan varapormestari Ludmila Švetsova ottivat tasanteella vieraat vastaan ja poseerasivat alhaalla olevalle medialle ja muilla läsnäoleville. Ilmeisen täydestä meni, että Joulupukki ja maaherra olisivat saapuneet samalla koneella. Tosin jäi väliin suunniteltu vastaanotto ulkona lentokentällä.
YYHTEISTYÖSOPIMUSTEN ALLEKIRJOITTAMINEN
Ajettiin miliisiautosaattueessa kaupungille. Pormestarilla oli palatsimainen juhlahuoneisto Kremlin lähellä. Siellä pormestari Lužkov otti vastaan lappilaiset ja vologdalaiset arvovieraat. Lyhyen seremonian jälkeen siirryttiin isoon ylelliseen juhlasaliin. Paikalla näytti olevan yli sata tiedotusvälineiden edustajaa, lukuisia TV-kameroita. Myös kansainvälisiä TV-yhtiöitä ja muuta lehdistöä oli paikalla. Lužkov oli arvovallaan saanut runsaslukuisen lehdistön paikalle. Toki asian eksoottisuuskin houkutteli oli varsinkin kansainvälistä mediaa.
Kolmikantasopimuksen Pokka-Lužkov-Pozgaljev allekirjoittaminen
Juhlasalin keskellä olevan pöydän äärellä allekirjoittivat ensin yhteisen julistuksen Joulupukki ja Pakkasukko. Sitten pormestari Lužkov, kuvernööri Pozgaljev ja maaherra Pokka allekirjoittivat näiden kolmen alueen yhteistyösopimuksen. Tämä kolmikantasopimus oli tietysti sikäli erikoinen, että Moskovan kaupungilla ei sinänsä ollut varsinaisesti mitään intressiä Lapin Joulupukin ja Vologdan Pakkasukon suhteen. Ja tuskin yli 10-miljoonaisella Moskovan kaupungilla oli yhteistyösopimuksia muiden, sen näkökulmasta pienten ja syrjäisten alueiden kanssa. Kuvastanee Lužkovin vahvaa halua edelleen olla edistämässä hänen huolimatonta sanomistaan Vologdassa pikkutytölle, että Pakkasukko asuu Veliki Ustjugissa.
Vologdan ja Lapin kannalta kuuluisan Lužkovin vahva panos tietysti lisäsi näkyvyyttä. Jos yhteistyöasiakirjat olisi allekirjoitettu Vologdassa tai vaikkapa Rovaniemellä ilman Lužkovia, samanlaista lehdistönäkyvyyttä, puhumattakaan kansainvälistä, ei olisi saatu. Myös seuraavan päivän suuret yleisötilaisuudet eri puolilla Moskovaa olivat Lužkovin ansiota. Moskovan vierailu oli paitsi Venäjän tiedotusvälineissä, myös kansainvälisillä TV-kanavilla ja lehdissä erittäin näyttävästi.
Niin Pakkasukko kuin maaherra Pokkakin allekirjoitustilaisuudessa ja erillisessä lehdistötilaisuudessa puheenvuoroissa pitivät huolen, että Rovaniemi, Napapiirin pajakylä ja koko Lapin matkailu tulivat voimakkaasti esiteltyä ja kehuttua. Voi vain arvata, millainen mainospaukku Lužkovin ansiosta saatiin niin Lapin kuin Vologdankin alueen matkailulle ja miten paljon se toi näille alueille matkailijoita ainakin Venäjältä.
Virallinen Pakkasukko–Lužkov-Pokka-Pozgaljev-Joulupukki- potretti
YHTEISTYÖASIAKIRJOJEN SISÄLTÖ
Pormestari ja kuvernöörit yhteistyömuistiossaan 22.11.2000 lupasivat edistää näiden kolmen alueen yhteistyötä erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja matkailun aloilla kunkin alueen omistaja prioriteeteistä lähtien. Allekirjoittajat korostavat kiinnostustaan kehittää yhteistyötä vuosiksi 2001-2003 laadittavan yksityiskohtaisemman yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöllä massamedian ja informaationvaihdon suhteen priorisoidaan. Myöhemmin tällainen vuosien 2001-2003 yksityiskohtainen suunnitelma myös laadittiinkin.
Taustalla kirjoittajan lisäksi Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtaja Mauri Gardin. Joulupukin Pajakylä sijaitsi maalaiskunnan alueella.
Joulupukin ja Pakkasukon yhteistyöjulistus oli voimakas vetoomus juuri alkaneen uuden milleniumin lapsille. Siinä korostui humaani, lasten asemaa, globaalisutta ja maailmarauhaa korostavaa sisältöä. Luonnosteksti oli tyypillistä paatoksellista venäläistä tekstiä. Kävimme sen Rovaniemellä etukäteen läpi todeten, että paatoksellisuudesta huolimatta sisällöllisesti siinä ei ole mitään, mitä Joulupukki ja Lapin lääninhallitus ei voisi hyväksyä.
Joulupukin ja Pakkasukon yhteinen Millenium-julistus
PAKKASUKKO ENSIN JOULUPUKIN KILPAILIJAKSI – SITTEN YHTEISTYÖKUMPPANIKSI
Kun lukee Vologdan Pakkasukko-hankkeen alkuvaiheen tekstejä, jossa hanketta perusteltiin, kävi selväksi, että Pakkasukko suunniteltiin Lapin Joulupukin kilpailijaksi. Vielä edellisenä vuonna 1999 pormestari Lužkov oli ajanut Pakkasukon kanssa reellä läpi Moskovan ja rehvastelut, että katsokaa, miten komea Pakkasukko on. Mitättömän hintelä Joulupukki ei ole mitään hänen rinnallaan. Myös monia muita vastaavantyyppisiä lausumia saatiin häneltä muutenkin kuulla.
Isommissa tilaisuuksissa Pakkasukkona esiintyi vologdalaissyntyinen, mutta sittemmin Moskovassa teatterin näyttelijä Dmitri Nazarov. Hän on melkein kaksi metriä pitkä, kengän numero kuulemma 47, möreä-ääninen, josta viimeksi mainitusta tuli eräänlainen tavaramerkki.
Kun Pakkasukko ja Joulupukki ensimmäisen kerran tapasivat Moskovassa, Lužkov sai huomata, että Joulupukki onkin saman mittainen ja kengän numero saattoi olla suurempikin. Kuljin heidän matkassaan, kun siirryttiin autolla paikasta toiseen, ainainen ongelma oli, miten he mahtuvat autosta sisään ja ulos, vaikka oli jonkin suurehko tila-auto. Kyse ei ollut lihavuudesta vaan isoista raameista. Tietysti myös heidän virkapukunsa ja Pakkasukon pitkä sauva olivat haittaamassa. Tunsi olevansa tärkeä, kun sai auttaa näitä suurmiehiä.
Ei ole hahmottunut, missä vaiheessa niin Moskovassa kuin myös Vologdassa oivallettiin, että turha ruveta kilpailemaan Lapin Joulupukin kanssa, vaan on paras lyöttäytyä yhteistyökumppaniksi. Tämä oli varmasti molemmin puolin viisas win-win -ratkaisu, mutta varmuudella ainakin Lapin ja Joulupukin kannalta. Venäläisten uuden vuoden matkailu Lappiin lisääntyi valtavasti. Tuli charter-lentoja ja kokonaisia junallisiakin.
KAUPUNKILAISTEN TAPAAMINEN
Seuraavana päivänä Joulupukki ja Pakkasukko tekivät vierailuja kouluihin ja lastenkotiin. Päätapahtuma oli Izmailovin puistossa, jonne Lužkov oli rakennuttanut Pakkasukolle hirsisen kaksikerroksisen kaupunkiasunnon. Puisto oli suosittu lasten leikkipaikka monine rakennelmineen. Joulupukki ja Pakkasukko esiintyivät tuhatpäiselle lapsi- ja heidän vanhempiensa joukolle. Ohjelma oli pahasti myöhässä aikataulustaan, joten vain sitkeimmät olivat jaksaneet odottaa.
Ei kuitenkaan toteutunut venäläisten alkuperäinen suunnitelma, että Joulupukin ja Pakkasukon tapaaminen tapahtuisi Punaisella torilla. Se on federaation hallinnassa, vaikka onkin keskellä Moskovan kaupunkia. Ehkäpä presidentti Putinin Kremlin ja Leninin mausoleumin aukio ei katsottu sopivaksi paikaksi presidentin vaaleissa hävinneen ja jo epäsuosioon joutuneen, myöhemmin erotetun Lužkovin organisoiman tilaisuuden pitopaikaksi.
Iltapäivällä jatkettiin charter-koneella matkaa 1000 kilometrin päähän Vologdaan ja edelleen Veliki Ustjugiin, mutta siitä myöhemmässä artikkelissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti