PALLO NYT SAAMELAISKÄRÄJIEN YLEISKOKOUKSELLA

Maaliskuussa Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien tekemät valitukset Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksistä. KHO:n mukaan Tukes oli menetellyt kaivoslain mukaisesti myöntäessään koneellisen kaivun kullanhuuhdontaluvat. Saamelaiskäräjät on ehtinyt tehtailla lähes sata valitusta, jotka ovat tulleet hylätyiksi. Rahaa on palanut niin käräjien kuin kullankaivajien puolelta kymmeniä tuhansia euroja.

Mielenkiinnolla on odoteltu, mikä on saamelaiskäräjien hallituksen seuraava askel. Vieläkö valituksia tehdään, vaikka hylkäävä lopputulos on tiedossa. Nyt käräjien hallitus on päättänyt, että se ei toistaiseksi valita vastaavista kullankaivua koskevista lupa-asioista ennen kuin saamelaiskäräjien yleiskokous on päättänyt asiaa koskevasta linjauksesta. Seuraava yleiskokous pidetään 19.-20. kesäkuuta.

Näin käräjien 7-jäseninen hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen ja luopuu toistaiseksi valittamisesta. Mutta lopullisen linjan vetää käräjien 21-jäseninen yleiskokous. Hallituksen valitustehtailu on aiheuttanut suurta kummastusta tiedotusvälineissä ja ns. suuren yleisön keskuudessa. Myös monet saamelaiset ovat ihmetelleet, että eikö niukaksi väitettyjä määrärahoja voitaisi käyttää paljon tarkoituksenmukaisemmin saamelaiskulttuurin hyväksi. On myös oltu huolestuneita valitustehtailun aiheuttamasta arvovaltatappiosta. Tehtailusta on toki kiinnostunut valitusten rahoittajat eli oikeusministeriö ja viime kädessä eduskunta.

On oletettavaa ja ainakin toivottavaa, että käräjien yleiskokous määrää hallituksen lopettamaan käräjien arvovaltaa nirhaavan touhun. On tietysti mahdollista, että pyritään keksimään jokin uusi valitusperuste.

Muistetaan kuitenkin, että näistä valituksista ei pidä syyttää saamelaisia eikä poromiehiä yleensä. Syyttömiä ovat. Valituksen tekijöinä tosiasiallisesti on vain vajaan yhden käden sormellinen valittaja-aktivistia.

Saamelaiskäräjien yleiskokouksia voi seurata livestriiminä. Suunnitteilla on, että kokouskeskustelu käännettäisiin myös suomeksi. Ehtiikö se jo seuraavaan kokoukseen, on vielä avoinna. 

Ruitunmutkasta katsoen

Sattumoisin tämän Kullanhuuhtojia fb-ryhmän tunnusvalokuva on samaisesta Ruitunmutkasta, jossa nykyisin kaivan. Valokuvassa Aaro Raumala ja Iisakki Mattus tyhjentävät hevosen kuormaa 24.1951 kultarännin lavalle. Kuvan on ottanut Herman Stigzelius Petronellan kukkuloiden puolelta.

En nyt juuri katsele tuota valokuvan maisemaa konkreettisesti Ruitunmutkasta. Vielä maalikylillä. Kesällä kylläkin.

Mutta missä se sellainen Ruitunmutka sijaitsee? Ei pidä sekoittaa Ruikanmutkaan. Sellainen on aivan muualla. Ruihtuäytsi, aiemmin nimeltään Pataoja lähtee jängältä Martiniiskonpalon kupeesta. Pari-kolmesataa metrin kuljettuaan se tekee jyrkän mutkan oikealle kaakkoon Petronellan kukkuloiden sivuitse ja laskee sitten Lemmenjokeen. Puskuoja lähtee laskemaan länteen samoilta alkujängiltä toiseen suuntaan lounaaseen.

Siirryin paikalle alempaa Ruihtuäytsiltä Väinö Hopun mukaan kartoissa nimetyn kammin valtausalueelta 30 vuoden kaivuajan jälkeen vuonna 2002 Ruitunmutkaan Merenluodon perheen Nipan kaivokset-kaivospiirille. Alueella on nykyisin myös Telilän Mikan, Terhin ja Ukon hallinnassa oleva Ruitun ihme -kaivospiiri, jolla mm. liiton entinen puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kaivoi moottorilapiollaan pitkään.

Tälläkin alueella on rikas kultahistoria. Palaan siihen myöhemmässä blogissani.