Saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2016
Minulla oli aikoinaan mahdollisuus osallistua pari kertaa kutsuttuna Saamelaisten kansallispäivän vastaanotolle Siidassa ennen Sajoksen aikakautta. Mahtavia tilaisuuksia, joissa nautittiin saamelaiskulttuurin eri muodoista. Oli mahdollisuus tavata saamelaisaktiivituttuja ja solmia uusia tuttavuuksia.
Lähetin tänään kansallispäivän johdosta onnitteluviestin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolle. Älkää hermostuko. En lähettänyt onnitteluja Saamelaiskäräjille, vaan puheenjohtajan välityksellä saamelaisille. Saamelaiskulttuuri muiden pohjoisten kulttuurien ohella ovat hienoja kulttuureja. Heitä on historian kuluessa kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, mutta se ei oikeuta kohtelemaan muita epäoikeudenmukaisesti. Toivottavasti uusi käräjäkokoonpano tuo muutoksia toimintatapoihin kullankaivun kiusavalitusten suhteen..
Kyllä minä siinä onnitteluviestissä toin esille myös käräjien hallituksen ja kullankaivajien väliset ongelmatkin.
Muutosehdotuksia kaivoslakiin
Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt muutosehdotuksia kullankaivua, tai kaivoslain terminologiaa käyttäen kullanhuuhdontaa koskeviin pykäliin.
Kullanhuuhdonta-alueen enimmäiskooksi ehdotetaan 7 hehtaaria nykyisen viiden sijasta. Kullanhuuhdontaluvan voimassaoloa voitaisiin jatkaa enintään 10 vuodella kerrallaan nykyisen kolmen sijasta. Kolmas ehdotus on, että valituksista huolimatta kaivosviranomainen voisi myöntää täytäntöönpanoluvan myös uusille kullanhuuhdontaluville. Vuonna 2013 hyväksytyn lakimuutoksen perusteella voitiin antaa täytäntöönpanolupa valituksista huolimatta vain jatkoluville.
Lapin Kullankaivajain Liitto on antanut muutosehdotuksista lausunnon, joka löytyy liiton nettisivuilta. Tiivistäen se sisältää, että ehdotetun 7 hehtaarin sijasta pitäisi olla 10 hehtaaria, mutta laajentaminen 7 hehtaariin on oikeansuuntainen. Jatkoajan pidentäminen 10 vuoteen ja täytäntöönpanoluvan myöntämisen laajennus ovat liiton kannan mukaisia.
Kokonaisuutena muutosehdotukset ovat siis liiton näkemyksen mukaisia. Lausunnossa myös kiitetään muutosehdotusten perusteluja, joissa on hyvin ymmärretty kullankaivun perusolemus ja ongelmat.
Lausuntokierros on päättynyt. Eduskuntaan muutosesitys ehtii aikaisintaan maaliskuussa. Voimaantulo aikaisintaan heinäkuussa. Näin tietysti vain, jos ei tule lakimuutosehdotusten suhteen yllättävää vastustusta.
Jos on sisällä kullanhuuhdontalupahakemus, siihen voi tehdä muutoksia
koskien muutosehdotuksia eli hehtaarimäärään, jatkoajan pituuteen tai
täytäntöönpanoon. Mutta näitä muutoksia voi tehdä vasta sen jälkeen, kun
lakimuutos on tullut voimaan. Ei tarvitse eikä voi pitää kiirettä. Jos siis
on sisällä anomus viidestä hehtaarista tai kolmen vuoden jatkosta,
pitää lain odottaa lain voimaantuloa, jotta voi tehdä muutoksen. Nykyisen lain voimassaollessa myönnettävät
luvat myönnetään sen mukaisesti. Jos ennen lakimuutoksen voimaan tuloa
hakee kullanhuuhdontalupaa, tulee se tehdä vanhan lain mukaisesti ja
sitten vasta lakimuutoksen voimaantulon jälkeen voi tehdä muutokset uuden
lain mukaisesti.
Saamelaiskäräjät ei ole antanut siltä pyydettyä lausuntoa, vaan pyytänyt
TEM:ltä neuvotteluja muutosehdotuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa,
että se ei tue muutosehdotuksia. Tässä lausunnonantotapauksessa
Saamelaiskäräjillä ei ole kuitenkaan samanlaisia valitusmahdollisuuksia
kuin kullanhuuhdontaluvan suhteen. Näin ollen käräjien vastustuksesta
huolimatta voidaan muutosehdotukset hyväksyä.
Miksi käräjät vastustaisivat? Se ei pääse valittamaan jatkoluvista kolmen vuoden välein vaan 10 vuoden välein ja täytäntöönpanolupa voidaan sen valituksista huolimatta antaa myös uusille luville. Kullankaivajilla vähenee hakemusten teko niin jatkolupien suhteen ja vähentää rinnakkaisten alueiden muodostamistarpeita. Eihän sellaista voi kannattaa. Neuvottelupyynnöllä ja varsinkin, jos menettelevät samalla tavoin kuin Tukesin neuvotteluissa, että ei kuitenkaan osallistu, voidaan yrittää siirtää voimaantulemista. Kiusa se on pienikin kiusa.
Kaivoslakiin jäi edelleen muutostarpeita
LKL toteaa lausunnossaan, että kaivoslakiin jää edelleen lukuisia muutostarpeita, mutta koska lausuntopyyntö koskee vain tiettyjä konkreettisia muutosehdotuksia, ei liitto käsittele niitä lausunnossaan, vaan tuo ne esille kannanotossaan meneillään olevaan kaivoslain toimivuuden tarkastelussa.
Joku voi moittia sitä, että TEM teki vain nämä kullankaivajille sinänsä tärkeät, mutta pienet detaljimuutokset. Joku voi sanoa, että myös muihin muutostarpeisiin, esimerkiksi kaivospiirien lakkauttamiseen, olisi pitää ottaa kantaa samalla kertaa. Eli kaikki tai ei mitään. Muiden muutostarpeiden aika on kaivoslain toimivuuden tarkastelun yhteydessä, mutta se ei merkitse automaattisesti kaivoslain kokonaisuudistusta. Oli TEM:ltä viisasta tehdä nämä, itse asiassa vain kolmen sanan, muutosehdotukset erikseen. Se oli kullankaivajien etu. Ei olisi hyvä olla samassa seurassa Talvivaaran aiheuttamien lakimuutostarpeiden kanssa.
Taas kertaalleen onnistunut laivaseminaari
On moneen kertaan ihmetelty, että sellainen ammatti- ja harrastajaryhmä kuin kullankaivajat kykenevät saamaan aikaan vuodesta toiseen niin tasokkaan ja osallistujamäärältään suuren seminaarin kuin laivaseminaarimme on. Osallistujia taas lähes 200. Miten saamme puhumaan ministerin, kansliapäällikön, keskeiset virkamiehet ja muut avainhenkilöt. On oltu ihailevan kateellisia. Olemme kyenneet rakentavalla toiminnalla luomaan toimivat henkilösuhteet ja yhteydet. Voin kehua, kun näitä tasokkaita seminaareja on järjestetty jo vuosia ennen minun puheenjohtajuuttani.
Samaa ihailun sekaista kateutta on herättänyt myös siitä, miten olemme saaneet asiamme hyvin esille tiedotusvälineissä ja viranomaisissa. Esimerkkinä on mainittu myös meneillään olevat kaivoslakimuutokset. Meillä on ystäviä ja ymmärtäjiä ministereitä ja kansanedustajia myöten.
Minua hieman jännitti, millaisen vastaanoton saan, kun nostin laivapuheenvuoron pääaiheeksi sen, miten saisimme paremmin yhteyttä nuorisoon ja siinä tarkoituksessa digitaalisen tiedottamisen eli kotisivujen, facebookin ja muun somen kehittämisen. En keskittynyt kullankaivun ongelmiin. Niihin oli riittävästi puheenvuoroja.
Keskustelua ei syntynyt isossa salissa, mutta sitäkin enemmän käytäväpuheissa ja hallituksen evästystilaisuudessa. Mummo- ja pappa-iässä oleva väki haluaa turvata kullankaivuperinteen jatkumisen siitäkin huolimatta, että toimintaa moni tavoin vaikeutetaan. Vaikka itse ei sosiaalisessa mediassa oltaisikaan mukana, tajutaan, että se on ajan henki, johon on sopeuduttava. Susien joukossa on susien lailla ulvottava.
Evästyksiä liiton hallitukselle
Liiton hallituksen evästystilaisuudessa tuli paljon aiheellista palautetta. Se keskittyi tiedottamisen kehittämiseen niin Prospäkkärin aikataulujen, nettisivujen keskustelupalstojen, sähköpostin käytön, jäsenmaksujen maksamisen kuin myös monen muunkin asian suhteen. Myös monimutkaiseen jäsenyyssysteemiin vapaajäsenineen haluttiin muutosta. Osin nämä asiat ovat jo hallituksen käsittelyssä ja katsotaan mitä niitten suhteen on tehtävissä. Olen hahmottelemassa liiton tiedottamisen kehittämisen suunnitelmaa juuri näiltä pohjilta.
Liiton vuosikokous pidetään sääntöjen mukaisesti maaliskuun viimeisenä lauantaina Inarissa. Entiseen tapaan toimintasuunnitelmaluonnos ja muita kokousasiakirjoja löytyy liiton nettisivuilta maaliskuun puolella. Niitä voi kommentoida etukäteen. Näin nekin, jotka eivät itse kokoukseen pääse, voivat esittää mielipiteensä.
+
