torstai 8. syyskuuta 2016

JOKOHAN JÄRKI VOITTAA

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on vihdoin antanut päätöksen Saamelaiskäräjien ensimmäisistä valituksista Tukesin myöntämistä uuden kaivoslain mukaisista kullanhuuhdontaluvista. Tarkempi kuvaus hallinto-oikeuden päätöksestä ja kullankaivajien liiton kannanotosta löytyy Lapin Kullankaivajain Liiton nettisivuilta www.kullankaivajat.fi

Saamelaiskäräjät on käyttänyt valitusperusteena sitä, että Tukes ei ole riittävästi selvittänyt ko. kullanhuuhdonta-alueella tapahtuvan kullankaivun vaikutuksia saamelaisten oikeuteen ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Hallinto-oikeus toteaa, että Tukes on tehnyt tarvittavat selvitykset ja toimittanut ne Saamelaiskäräjien käyttöön, jotta tämä voi omalta osaltaan arvioida haetun toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurin kannalta. Saamelaiskäräjillä on ollut mahdollisuus antaa oma asiantuntija-arviointinsa. Näin ollen Saamelaiskäräjillä on ollut mahdollisuus osallistua kaivoslain mukaiseen yhteistyömenettelyyn. Myös paliskunnalle on toimitettu vastaavat aineistot.

Hallinto-oikeus toteaa, että Saamelaiskäräjät on valituksessaan kuvannut yleispiirteisesti kullanhuuhdonnan haitallisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Hallinto-oikeuden mukaan lupaharkinnassa on kuitenkin tapauskohtaisesti selvitettävä lupahakemuksen toiminnan haitalliset vaikutukset. Päätöksen mukaan valituksessa esitettyjen yleisluonteisten seikkojen perusteella ei voida katsoa, että toiminta kullanhuuhdontalupa-alueella olennaisesti heikentäisi saamelaiselinkeinoja tai aiheuttaisi haittaa poronhoidolle. Hallinto-oikeus myös toteaa, että toiminnalle myönnetyssä vesitalous- ja ympäristöluvassa on todettu, ettei toiminnasta aiheudu luvansaannin estäviä haittoja.

Kullankaivajat saavat vihdoin oikeutta
 
Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut vastaavat täysin kullankaivajien liiton esittämiä näkemyksiä.  Valituksissa ei ole esitetty mitään konkreettisia ko. kullanhuuhdonta-alueen toiminnan aiheuttamia haittoja vaan valituksiin on kopioitu yksi ja sama yleinen selitysteksti. Valitusperusteena ei siis ole yritettykään käyttää haittoja, vaan käytetty hallintokikkailua, että Tukes ei ole tehnyt riittäviä selvityksiä.  Valitusoikeus kuuluu oikeusvaltioon, mutta oikeuden väärinkäyttö ei ole hyväksyttävää.

Hallinto-oikeuden päätös on ollut yksimielinen ja perustelut niin selkeät, että olisi nyt toivottavaa, että käräjät vihdoin ottaisi järjen käteen, vetäisivät sisällä olevat valituksensa pois ja lopettaisivat uusien samanlaisten yleisvalitusten tekemisen, joitten ydin ei ole kullanhuuhdonnan aiheuttamat haitat vaan politiikan tekeminen.

Hallinto-oikeudessa on sisällä nelisenkymmentä käräjien valitusta, joissa on samat monistetut valitusperustelut. Hallinto-oikeus on nyt tehnyt ennakkopäätöksen, jonka mukaisesti vielä sisällä olevat valitukset ja mahdolliset uudet samansisältöiset tullaan kumoamaan, koska valitusperusteet ovat kaikissa samat yleisperusteet ilman konkreettisisia tapauskohtaisia yksityiskohtaisia perusteita. Tätä kirjoitettaessa hallinto-oikeus on tehnyt 7 hylkäävää valituspäätöstä.

Rahaa ja työtä palaa

Hallinto-oikeus määräsi käräjät maksamaan oikeudenkäyntimaksua  päätöksestä 97 euro, 40 päätöksestä käräjät maksavat 3880 euroa. Käräjät on valittanut mm. Lapin kansanedustajaryhmälle, että se tarvitsisi lisää rahaa valtiolta. Siis, jotta voisivat tehtailla valituksia ja maksaa oikeudenkäyntipäätöksiä.

Eikä kyse ole vain kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeudelle maksettavia kustannuksista. Valitusten valmisteluun käytetään monin verroin enemmän arvosta käräjien virkamiesten työpanosta. Kullankaivajat kunnioittavat saamelaiskulttuuria sen eri muodoissaan ja mielellään näkisivät, että käräjät käyttäisi aikansa ja resurssinsa saamelaiskulttuurin hyväksi. Turhat valitukset työllistävät tietysti kullankaivajia, Tukesia, lausunnonantajia, hallinto-oikeutta jne. Tällöin on kyse jo kuusinumeroisista euromääristä veronmaksajia rahoja.

Kaikenkattava on tehty

Tukes ja kullankaivajat ovat nyt saaneet selkävoiton. Tukes tietää nyt, että valitsemansa toimintatapa on oikea. Mutta hakemuskohtaiseen käsittelyyn tarvittava työmäärä ei vähene eikä päätös lyhennä lupajonoa ellei käräjät lopeta valituksiensa tekoa. Hallinto-oikeus luettelee, mitä selvityksiä tehdään. Lausuntopyynnön liitteenä Tukes toimittaa lupahakemuksen, karttoja lupa-alueesta sekä sen läheisyydessä olevista muista kullanhuuhdontalupa-alueista, päätöksen myönnetystä vesitalous- ja ympäristöluvasta sekä yhteenvedon muun muassa alueen muista kullanhuuhdontalupahakemuksista ja alueen muista maankäyttömuodoista. Lausuntopyyntöön liitetyistä kartoista käy ilmi lupa-alueen tarkka sijainti sekä lupa-alueesta noin kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevat kullanhuuhdontalupa-alueet, vireillä olevat kullanhuuhdontalupa-anomukset ja vanhan kaivoslain mukaiset valtaukset. On selvää, että tällaisen ainesiton kerääminen vie aikaa.

Kaikki nämä selvitykset pitää siis tehdä myös muutaman kesäkuution lapiokaivualueistakin, koska KHO taannoisessa päätöksessään edellytti, että pitää tehdä kaikenkattava selvitys. Lupajonon syntyminen johtuu siten paitsi Saamelaiskäräjistä, myös KHO:sta, joka käytti kaikenkattava-sanaa, joka ainakin maallikosta tuntuu oudolta juridisessa tekstissä. Miten tulkita, mikä on kaikenkattava? Nyt hallinto-oikeus on tulkinnut, että em. Tukesin selvitykset ovat kaikenkattavia. Ihme olisikin, jos ei olisi riittänyt. Käräjille ei ole tähän saakka riittänyt. Mutta sokea Reettakin tajuaa, että kyse ei olekaan kullankaivusta eikä kaivoslaista vaan ILO-sopimuksesta. Ottamatta kantaa itse ILO-sopimukseen, on aiheellista ihmetellä, että kullankaivajat otetaan ILO-taistelun välikappaleeksi.

Jokohan järki voittaa

On luonnollista, että rivisaamelaisten keskuudessa ei tällaista kiusantekoa ja resurssien tuhlausta ymmärretä. Jatkuvasti tulee ennestään tuttuja, mutta myös tuntemattomia Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevia saamelaisia kertomaan vähän niin kuin käräjien puolesta anteeksipyydellen, että he eivät ymmärrä eivätkä hyväksy tätä valitustehtailua varsinkin kun muutakin tekemistä käräjillä olisi. Nyt kun hallinto-oikeus on ratkaisunsa tehnyt, tyytymättömyys varmaankin lisääntyy.

Saamelaiskäräjät voivat vielä pyytää valitusoikeutta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tukes on kuitenkin toiminut KHO:n aiemmin tekemän päätöksen mukaisesti, jonka oikeellisuuden hallinto-oikeus on nyt todennut. KHO on jo aiemmin todennut, että sellainen pienimuotoinen koneellinen kullanhuuhdonta kuin sitä Lapissa harjoitetaan, ei aiheuta ympäristölle oleellista vahinkoa eikä ympäristöluvan saamiselle ole esteitä. Tuskin valituslupaa tulisikaan. Tuntuisi perin kummalliselta, jos käräjät jatkaisivat pään tunturikoivuun hakkaamista vieläkin.