KOHTI UUTTA KAIVUKAUTTA

 Nuorisojäsenyys etenee

Lapin Kullankaivajain Liiton vuosikokouksessa sääntömuutoksien ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttiin muutos, jonka mukaan perustetaan erityinen nuorisojäsenluokka. Se on osa pyrkimystä saada kullankaivuun ja huuhdontakisoihin lisää nuoria.

 Joku epäluuloisin on epäillyt takana olisi vain lisäjäsenten hankkiminen. Liiton jäsenmäärän kehitys on jo ennestään aivan erinomainen, varsinkin kun tietää, miten muissa järjestöissä jäsenmäärän kehitys on alaspäin. Liitossa ei ole sellaista huolta. Tarkoitus on siirtää arvokasta kullankaivuperinnettä uusille sukupolville. Jäsenistön keski-ikä nousee kovaa vauhtia. Niinhän tekee koko väestöpohjakin ja pääosaa muitakin järjestöjä.

Vanhempiensa mukana kulkee montuilla ja kisoissa kouluikäisiä ja nuorempiakin. Jokunen aika sitten haaveiltiinjopaa omasta päiväkodista Lemmenjoelle kesäajaksi, kun alle kouluikäisiä oli niin paljon. Mutta viimeistään murrosiässäei enää haluat tulla, kun ilmestyy uusia harrastuksia. Sitä myöten kaivureissut saattavat jäädä lopullisesti. On tultu vanhempien helmoissa ja halutaan itsenäistyä. Nuorisojäsenyydellä arvelemme voivamme nostaa nuorten silmissä kullankaivun statusta. Ei olla kullankaivajia vain vanhempiensa siivellä vaan ihan itsellisesti.

Tähänkin saakka on alaikäisellä ollut mahdollisuus liittyä liiton jäseneksi, mutta harvat ovat sen tehneet. Syynä on varmaankin myös kustannukset. Usean perheenjäsenen yhteiset jäsenmaksut nousevat suureksi. Sääntöiihin kirjataan, että nuorisojäsenmaksun suuruus on puolet aikuisen jäsenmaksusta. Harkitsimme myös erilaisia perhejäsenyysmalleja, mutta ne olisivat olleet monimutkaisia ja muutenkin nuorisojäsenyys katsottiin parhaimmaksi.

Liiton jäsenvaltauksilla ei tähänkään saakka eikä jatkossakaan edellytetä jäsenvanhempiensa mukana tulevilta lapsilta ja nuorilta jäsenyyttä. Sääntömuutoksen toinen käsittely tapahtuu jo kesäaikana liiton ylimääräisessä kokouksessa, joten nuoret pääsevät jäseniksi jo tulevana kesänä.

Liiton nettisivuilla infoa Palsin Harriojan siltatilanteesta

Sotajoen suunnalta ollaan huolestuneita Harriojan sillan kunnosta. Raskaat ajoneuvot eivät pääse yli painorajoituksen johdosta. Metsähallitus arvioi kesän alussa tulevan kesän painorajoituksen. Liitto on jo vuosikausia yrittänyt, että tien haltija Metsähallitus tekisi kunnostustöitä koko tien ja erityisesti sillan kunnostamiseksi. Vastaus on, että ei ole löytynyt rahoitusta. EU-rahoitustakin on yritetty. Metsätalouspuolella ei ole tien takana lähiaikoina hakkuita. Luontopalvelulla on lukuisia varaus- ja autiotupia. Sillä olisi velvollisuus pitää huolta asiakkaittensa kulkumahdollisuuksista ja -turvallisuudesta.


Liitto on käynyt talven aikana neuvotteluja eri tahojen kanssa erilaisista ratkaisumahdollisuuksista. Liiton budjettiin varattiin erillinen määräraha. Kultakeisarit ovat keränneet tarkoitukseen rahaa. On löydetty myös uusia yhteistyökumppaneita, joten vihdoinkin päästäneen etenemään.

Työt voidaan toteuttaa vasta syksyllä kaivukauden jälkeen. Pitää odottaa roudan sulamista. Jos rakennustyöt toteutettaisiin kaivukaudella, se merkitsisivät tien sulkemista töiden ajaksi. Tämän vuoksi pitää odottaa syksyä. Ajankohtainen tilannetiedotus löytyy liiton nettisivuilta.

Saamelaiskäräjät ei valita imurikaivuluvista?

Jotakin järkevääkin kuuluu käräjien suunnasta. Se on vetänyt pois kaksi imurikaivuvalitusta. Mitään takeita ei ole, että niitä ei tehtäisi jatkossa. Taktiikkahan on ollut, että käräjät tekee julkisuutta varten pieniä myönnytyksiä, mutta peruslinja säilyy.


Tukesin lupajonossa on edeleen pitkästi toistasataa hakemusta. Tämän kirjoituspäivänä viimeisin lupapäätös koski 27.10.2014 jätettyä hakemusta. Päätöksiä tulee 4-5 luvan viikkovauhdilla. Vuonna 2014 jätetyt hakemukset näyttävät tulevan päätökseen ennen kesää ja parhaimmillaan päästään 2015 puolelle.

Kaivoslain muutosesitykset

Hallituksen esityksestä alkavat eduskunnan valiokuntakuulemiset. Liiton edustaja on pyydetty kuultavaksi. Jatkoluvan kausi pitenisi nykyisestä kolmesta kymmeneen vuoteen, maksihehtaarimäärä nousisi nykyisestä viidestä kymmeneen hehtaariin ja toimeenpanoluvan saaminen laajenisi myös ns. uusille kaivualueille. Näistä merkittävin on ilman muuta luvitussyklin pidentyminen. Helpottaa käräjiäkin. Enää sen ei tarvitse valittaa kolmen vuoden välein vaan kymmenen. Voivat keskittyä saamelaiskulttuurin edistämiseen. Oikeusministeriökin voi poistaa tai ainakin vähentää myöntämäänsä määrärahaa, jota käräjät on väärinkäyttänyt valitustehtailuun.


Liitto esitti maksihehtaarimäärän nostamista 10 hehtaariin, mutta ilmeisesti se olisi ollut liian vahva lisä kokonaispakettiin. Toimeenpanoluvan eli lakitekstin mukaisesti toimeenpanomääräyksen antomahdollisuus uusille luville on valitettavasti rajautunut ensijaisesti vain lapiokaivuun. Pääsääntöisesti ei sitä ei voitaisi myöntää konekaivuluville. Lupa voitaisin myöntää vain alueilla, joilla on aikaisemminkin harjoitettu kullankaivua, vaikkapa 1860-luvulla. Arviomme mukaan tällaisia koskemattomille alueille tulevia konekaivun lupahakemuksia olisi nykykäytännön perusteella vain yksi-kaksi vuodessa. Liitto pyrkii lausunnoillaan laajentamaan toimeenpanoluvan saantimahdollisuutta. Aiemmin hyväksytty toimenpanoluvan myöntämismahdollisuus jatkoluville säilyy ennallaan.

Nämä muutokset ovat maan hallitusohjelman mukaista tarpeettomien normien ja byrokratian purkua. Ne vähentävät valittajien, kaivosviranomaisen, valitusviranomaisten, lausunnonantajien ja kullankaivajien työtä ja kustannuksia. Kaivosviranomaisen työtaakka kevenisi ja lupien käsittely nopeutuisi.

Muutokset koskisivat vain Lapin kullanhuuhdontaa. Ne perustuvat liiton viime kesänä tekemiin byrokratian purkuesityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö kaivosvirkamiehet ministeriä myöten tekivät hyvää ja nopeaa työtä. Lapin kansanedustaja Mikko Kärnä edesautti merkittävästi uudistuksen etenemistä. Siitä kiitos Mikolle.

Kaivoslain mahdolliset muut muutokset, esimerksi kaivospiiriasiat tulevat tarkasteluun kaivoslain toimivuuden laajemmassa tarkastelussa. Siitä tuloksia voidaan odottaa eduskuntakauden loppupuolella. Liiton lausunto löytyy liiton nettisivuilta.

Tuntsan suunnalle uutta kiinnostusta

Nuolusojalla oli 1980- ja 90 -luvuilla lukuisia valtauksia ja niillä kesän mittaan kymmeniä kaivajia. Perustettiin Itä-Lapin Kullankaivajat -yhdistys. Se julkaisi erinomaista Sallan KultaSET -nimistä lehteä. Yhdistys järjesti ainakin kesällä 1996 juhannuspäivänä kullanhuuhdontakisat. Osallistujia oli 19 ja lisäksi kolme kilpailujoukkuetta.

Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Jorma Korpela aloitti kullankaivu-uransa Lemmenjoen Puskun kairassa ja siirtyi sieltä kotikuntaansa Tuntsalle. Jorma on kerännyt muistoja ja faktoja Tuntsan kullankaivusta. Saamme lukea niitä tulevissa Prospäkkäreissä.

Kullansaanti Tuntsalla ei silloisia kaivajia tyydyttänyt ja toiminta hiipui. Kuitenkin useamman gramman hippujakin löytyi. Kaivosrekisterin mukaan alueelle on tällä hetkellä myönnetty yksi kullanhuuhdontalupa. Se lienee pääasiassa matkailukäytössä.

Kun lupien saanti on Saamelaiskäräjien valitusten vuoksi vaikeutunut saamelaisalueella, on tullut tiedusteluja Tuntsan alueesta. Sehän tunnetusti ei kuulu saamelaisalueeseen. Onhan siellä asunut metsäsaamelaisia, mutta käräjäthän ei heitä tunnusta rekisterisaamelaisiksi, kun eivät olleet suurporonhoitajia vaan saamen kieltä puhuvia kalastajia ja metsästäjiä. On tullut esityksiä, että sinne perustettaisiin liiton jäsenvaltaus ja muutenkin selvitettäisiin tuloksellisen kullankaivun mahdollisuuksia siellä. Katsotaan, mitä saadaan siellä aikaiseksi ensi kesän aikana. Jos joku haluaa katsoa alueen sijainnin, se löytyy kaivosrekisterin karttapalvelusta.

Usealla nykykaivajista on kokemusta alueesta. Keskustelua asiasta voitaisiin käydä vaikkapa liiton nettisivujen keskustelupalstalla.

Kohti uutta kaivukautta

Talvihuoltoajot on tehty. Tämä ei tarkoita sitä, että ainakaan Lemmenjoen alue hiljenisi. Viimeisillä kelkkakeleillä osa konekaivajista siirtyy odottelemaan lumien ja roudan sulamista. Se ei kuitenkaan ole pelkkää odottelua. Huolletaan kämppiä ja koneita, tehdään polttopuita, tehdään monenlaisia järjestelyjä kaivualueella. Kuunnellaan kevään kohinoita ja muita ääniä. Joutsenet ovat saapuneet, pulmuset pemahtelevat, riekot naureskelevat. Kun enimmät lumet ovat sulaneet, saappaanvarret riittävät sulavesissä ja  kulku sohjossa on mahdollista, tahti kiihtyy. Vielä joutuu kuitenkin odottamaan roudan sulamista, että pääsee varsinaisiin kaivuhommiin.


Tiedotamme liiton nettisivuilla kaivukauden ajankohtaisia asioita. Mutta kaikilla ei ole nettiyhteyksiä ja vaikka olisikin, ei siellä surffailla. Kertokaa heille terveisiä, että kesän ajankohtaisasioita löytyy toukokuun loppupuolella ilmestyvässä Prospäkkärissä.