Korkeimman hallinto-oikeuden päätös hylätä saamelaiskäräjien
valitukset kullanhuuhdontaluvista on melkoinen ilonaihe. Ei ole ollenkaan jälkiviisautta sanoa, että se ei kuitenkaan ollut yllätys. Ympäristölupien suhteen oli jo saatu kullankaivajille
myönteinen päätös KHO: lta. Sen aiemman, kullanhuuhdontalupia koskevan epämääräisen päätöksen vuoksi on Tukes
joutunut myös lapiokaivajien kullanhuuhdontalupiin tekemään samantasoiset
selvitystyöt kuin konekaivajienkin lupiin. Se aiheutti niin suuren lisätyön,
että lupapäätökset ruuhkautuivat. Se johtui KHO:n epäselvästä päätöksestä.
Siitä ei pidä syyttää Tukesia. Nyt ruuhka alkaa purkaantua ja päätöksiä tulee kovaa vauhtia.
Nyt ovat selvitysvaatimukset selkiytyneet eikä tarvitse miettiä, minkä
tasoinen selvitystyö riittää. KHO on ne nyt määrittänyt. Sen tietää myös
saamelaiskäräjät. Mutta joko valituspuhti loppuu. Kun toteaa, että hallinto-oikeus
ja nyt KHO:n on systemaattisesti hylännyt käräjien valitukset jo vuosikausia ja valitukset ovat silti jatkuneet,
pessimismin siemen kuitenkin itää. Kun järki ja tosiasiat eivät ole tähänkään
saakka toimintaa ohjanneet, olisiko se järki nyt löytynyt. Optimisti pettyy usein. Pessimisti harvoin. Hieman pessimistisin mielin odotamme, mikä en seuraava siirto.
Asiaperusteethan eivät ole tähänkään asti olleet este valitusten tehtailulle.
Toki toivokaamme parasta.
En tässä yhteydessä enää puutu KHO:n päätöksen sisältöön. Niitä
koskevia kirjoituksia löytyy LKL:n nettisivujen Uutiset ja tapahtumat -osaston
Lehtijuttuja-lokerosta. Kokonaisuudessaan KHO:n päätökset löytyvät KHO:n
sivuilta, vaikkapa www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1521017866047.html
Rivisaamelaisia ei
pidä syyllistää
Haluan vielä tässäkin yhteydessä, taas kertaalleen korostaa,
että tavalliset saamelaiset, ovat he sitten saamelaiskäräjien
vaaliluettelossa tai sen ulkopuolelle jätettyjä, eivät ole tätä valitusfarssia
toteuttaneet. Välillisesti tietysti käräjävaaleissa, mutta vastuu on
kourallisella johtohenkilöitä.
Olen huolestunut siitä, että kullankaivajien some-keskusteluissa
esiintyy myös vihapuheeksi katsottavaa saamelaiskulttuurin halventamista ja
saamelaisten yleistä haukkumista. Myös poromiehet ja poronhoito ylipäätään
sotketaan samaan kasaan. On huomattava, että paliskunnat eivätkä yksittäiset
poromiehet ole valittaneet. Toki kullankaivajilla on omia mielipiteitään näistä
asioista, mutta ei sekoiteta niitä tähän valitustehtailuun. Asiattomat heitot eivät kuulu kullankaivukeskusteluun. Niillä vain heikennetään
kullankaivajien ja kullankaivun arvostusta.
Vuosikokous lähestyy
Liiton sääntöjen mukaisesti vuosikokous pidetään maaliskuun
viimeisenä lauantaina. Tänä vuonna se sattuu kuukauden viimeisimpään päivään ja
pääsiäislauantaihin. Joillekin se on pahin mahdollinen ja joillekin paras
mahdollinen. Monelle siitä väliltä.
Sääntömääräiset vuosikokousasiat ovat osin rutiininomaisia
osa tulevan toiminnan kannalta tärkeitä, kuten henkilövalinnat ja
toimintasuunnitelma. Jo alkanutta toimintavuotta leimaa meneillään ole Lapin
kullan löytymisen 150-juhlallisuudet ja valmistautuminen LKL:n 70-vuotisjuhliin
ensi vuonna.
Toisena painopisteenä on liiton viestinnän eli kahdensuuntaisen
tiedottamisen vahvistaminen niin ulospäin kuin jäsenistönkin suhteen.
Juhlavuodet tarjoavat hyvän mahdollisuuden tehdä kullankaivua tutuksi suurelle
yleisölle. Jäsenistön osalta pyrkimyksenä on tarjota jäsenistölle entistäkin
paremmat mahdollisuudet antaa palautetta liiton hallitukselle ja tarjota
toiminnan kehittämisestä. Liiton nettisivuille lisätään erityinen osasto
tällaista keskustelua varten.
Toimintakertomus- ja toimintasuunnitelmaluonnokset löytyvät
liiton nettisivuilta.
