Kirjoitin kolmen puheenjohtajuusvuoden aikana yhteensä 21
blogia. Tämä on viimeinen, joten nyt on sopiva tilanne tarkastella, miten niitä
on luettu ja mihin LKL:n puheenjohtajablogin ajattelu perustuu. Käytössä ollut alusta
Blogger antaa tilastoja niistä lukijoista, jotka ovat kirjautuvat sen kautta.
Lisäksi blogit on julkaistu LKL:n kotisivujen kautta, joista saa omat tilastot.
Blogikohtainen lukijamäärä on yleensä vaihdellut 1000 ja 2000 kävijän välillä. Keskikesällä
lukijoiden määrä kuitenkin selvästi laskee, kun väki on montuilla ja lomilla. Suurin
osa, vähintään kolme neljäsosaa lukijoista on tullut suoraan ruihtu.blogspot.fi
-osoitteen kautta. Eri henkilöitä tämän osoitteen kautta on ollut lukijoina ennen
tätä kirjoitusta 6625, jonka lisäksi tulevat liiton sivujen kautta lukevat,
joten eri lukijoiden kokonaismäärä nousee siitä vielä reippaasti.
Selvä piikki tulee sen jälkeen, kun uudesta blogista on
tiedotettu Kullanhuuhtojia- fb-ryhmässä. Sen jälkeen tulee päivässä parhaimmillaan yli
700 lukijaa. Aktiivilukijat jakavat uutta blogia eteenpäin muihin ryhmiin tai
kavereille. Inarin kansalaiskanava -fb-ryhmässä julkaistun jälkeen tulee toinen
piikki. Lukijamäärä on selvästi lisääntynyt ajan mittaan. Eri teemat
kiinnostavat eri lukijoita. Uusi lukija useasti lukee myös aiempia blogeja.
Kullanhuuhtojia-ryhmässä on yli 1200 jäsentä. En ole
selvittänyt, keistä jäsenet koostuvat, mutta oletan, että pääosa on niitä aktiivisia
LKL:n jäseniä, jotka ylipäätään seuraavat somea. Liiton ja tämän ryhmän sivut
eivät ole kilpailevia. Ryhmän etu on se, että sieltä tulee aina ilmoitus
uudesta julkaisusta. Kullanhuuhtojissa käydään hyviä keskusteluja, siitä ei ole
oltu liiton piirissä mustasukkaisia. Päinvastoin, tärkeintä on, että tieto
leviää ja keskustellaan.
LKL:N PUHEENJOHTAJA-BLOGIN PERUSAJATUS
Tarkoitus on ollut lisätä liiton toiminnan
ajankohtaistiedottamista LKL:n jäsenille, muille kullankaivusta kiinnostuneille,
myös laajemmin suurelle yleisölle ja myös sidosryhmille. Olen huomannut, että
myös ainakin Lapin tiedotusvälineet ovat seuranneet minunkin blogi-kirjoittelua
ja ovat olleet niitten perusteella yhteydessä. Myös useat sidosryhmät näyttävät
seuraavan. Joskus on kyselty, että missä blogi viipyy, kun on tullut pitempi tauko.
Olin LKL:n hallituksessa 2002 alkaen. Silloin uusi puheenjohtaja
oli Kari Merenluoto. Hänen keskeinen ajatus oli, että kullankaivajien pitää
nähdä yhteisönsä osana paikallisia elinkeinoja ja paikallisyhteisöä yleensäkin.
Pitää suuntautua ulospäin ja luoda kontakteja ympäröivään paikallisyhteisöön ja
sidosryhmiin. Ulospäin tiedottaminen on siihen yksi väline. Silloin ei vielä some
ei ollut käytössä. Facebook perustettiin vasta 2004. Puheenjohtaja Jouko
Korhonen alan asiantuntijana toi mukanaan tekniset välineet, kotisivujen
kehittämisen ja myös puheenjohtajan blogin. Se tehosti omalta osaltaan Merenluodon
Karin perusajatuksen toteuttamisen.
Blogieni kokonaislukijamäärä, joka on lähes kaksinkertainen
liiton jäsenmäärään verrattuna ja ottaen huomioon, että vain osa jäsenistä käyttää
somea, blogien kautta on saavutettu tuhansia muitakin ihmisiä kuin kullankaivajia.
Sillä perusteella myös blogien kautta voidaan levittää liiton näkemyksiä ja
muutakin kullankaivuinformaatiota laajalti liiton ulkopuolellekin.
Puheenjohtajan blogien perusajatus on ollut, että niiden
kautta informoidaan liiton hallituksen toiminnasta yksityiskohtaisemmin kuin
hallituksen päätösten tiivistelmässä liiton kotisivuilla, kerrotaan
valmisteilla olevista asioista ja myöskin puheenjohtajan muista aivoituksista. Joskus
muustakin kullankaivuun liittyvästä. Blogi ei ole liiton blogi vaan
puheenjohtajan blogi.
Yhdistyksellä pitää olla ulospäin näkyvä puheenjohtaja. Siihen
omalta osaltani pyrin blogien kautta. Ei tarvitse olla valokuvaksi sliipattuna
pärstänä, mutta vähintäänkin mielipiteistään tunnettuna henkilönä, johon voi
ottaa yhteyttä. Pitää olla henkilö, jonka esittämien mielipiteiden pohjalta voi
tyytymättömyytensä purkaa, mikseipä kiitoksenkin. Hallituksen kokouspäätösten
taakse piiloutuvalla puheenjohtajalla ei ole arvoa. Blogi ei ole vain
yhdensuuntainen sanoma, vaan tarjoaa mahdollisuuden palautteeseen. Sitäkin on kohtalaisesti
tullut.
Kun tulin puheenjohtajaksi 2015, en ollut aktiivinen somen käyttäjä,
mutta Korhosen Jokke sanoi, että kyllähän kunnianarvoisan ja nykyaikaisen
järjestön puheenjohtajan pitää seurata aikaansa ja olla osa nyky-yhteiskuntaa
eli some-maailmaa. Niinpä piti ryhtyä siihen ja myös blogi-kirjoitteluun. Kohtalaisen
suuri lukijamäärä ja sen kasvu osoittaa, että oikeilla jäljillä on oltu. Kokemus
osoittaa, että edunvalvontajärjestö ei tule toimeen ilman aktiivista somen
käyttöä.
Kiitän blogieni lukijoita ja palautteen antajia.
Valmistaudutaan kaivukauteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti