lauantai 18. heinäkuuta 2015

KAIVINKONEIDEN KOLINAA LEMMENJOELTA



Kun aamukahvin jälkeen aamusella läksi Ruitunmutkan kämpältä montulle, oli jo jonkun aikaa kuulunut kaivinkoneen ja seulan kolinaa. Se jatkui vielä pitkään sen jälkeen, kun illansuussa lapiotyöstä raskautettuna palailin kämpälle. Konekaivajille 12 tunnin työpäivät ovat tavallisia. Lemmenjoella muodostettiin aikoinaan viisaasti kaivospiirit, mikä on mahdollistanut välttymäsen Saamelaiskäräjien valitusruljanssilta. Tosin kaivospiirien lakkauttaminen häämöttää. Ivalojoen suunnasssa ei juuri kuuluu kaivinkoneiden eikä edes lapioiden kolinaa, Työt ovat kiusavalitusten vuoksi pysähdyksissä. Varsinkin siksi Lemmenjoen kolinaa kuuluu musiikilta korvissa.

Myös kullankaivajaliiton usea jäsenvaltaus on juuttunut lupahakemusruuhkaan. Onneksi saimme hyviä tuloksia tuottavaan huuhdonta-alueen Tankavaarasta. Se onkin ollut ahkerassa käytössä. Tankavaarasta kuuluu muutenkin hyviä uutisia. Kultakylän uudet omistajat ovat panneet vauhtia toimintaan. On monenlaisia tapahtumia, tehdään remonttia, rakennetaan uutta,. Kävijämäärät ovat vahvassa kasvussa. Myös Kultamuseolla on uusia mielenkiintoisia näyttelyitä, uudistuksia tehdään ja uusia suunnitellaan.

Monet vanhemman polven liiankin hyvämuistiset kullankaivajat ovat boikotoineet Kultakylää ja Kultamuseota vanhojen tapahtumien muisteloissa. Mutta nyt on uudet yhteistyöhakuiset toimijat remmissä, joten on aika ottaa kullankaivajien liiton alulle panema Kultamuseo ja siihen liittyvä Kultakylä taas omakseen. Olemme saaneet uudet toimijat erinomaisiksi yhteistyökumppaneiksi.

Saamelaiskäräjien valitukset eivät kosketa vain kullankaivajia. Kun huomattava osa heistä on joutunut jäämään kotiin lupajonossa, näkyy se myös alueen vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemusliikkeissä. Muutama vuosi sitten tehdyssä yliopistotutkimuksessa todettiin kullankaivajien tuovan kesässä noin miljoona euroa Vuotso-Saariselkä-Ivalo-Inari alueelle välittöminä tuloina ja ja kerrannaisvaikutukset päälle. Nyt huomattava osa, edunvalvontapäällikkömme arvion mukaan noin 350 000 euroa jää aluetaloudelle tänäkin kesänä tulematta. Varmaankin myös paikalliset yrittäjäjärjestöt heräävät huomaamaan kullankaivajien merkityksen.

Lähetin liiton nimissä uudelle oikeusministerille kirjeen, jossa peräsin onkohan edellisen oikeusministerin Saamelaiskäräjille myöntämä 100 000 euron erillismääräraha käytetty siihen tarkoitukseen kuin se oli myönnetty. Saatujen tietojen mukaan se myönnettiin selvitysten tekemiseen kullanhuuhdonnan vaikutuksista saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan. Käräjäthän ovat kieltäytyneet tekemästä tekemästä juuri näitä selvityksiä valitustensa perusteiksi. Sen sijaan saadulla määrärahalla on palkattu henkilö tekemään valituksia. Emmehän voi tumput suorina seurata miten verovaroja käytetään kullankaivua vastaan. Jos määräraha on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty, sehän pitää palauttaa myöntäjälle. Katsotaan mitä ministeri vastaa

Kävimme kesäkuussa tapaamassa Metsähallituksen uudehkoa pääjohtajaa Esa Härmälää. Kerroimme kullankaivajien liiton toiminnasta ja kullankaivun nykytilanteesta. Hän oli kiinnostunut tulemaan kultamaille. Toivotimme tervetulleeksi. Kerroimme myös myös ongelmat, joita kohtaamme paikallisen metsähallinnon kanssa. Kävi vielä entistäkin selvemmen ilmi, että Luontopalvelut on tiukasti ympäristöministeriön määräysvallassa, johon maa- ja metsätalousministeriön virkamiehellä, ei edes pääjohtajalla ole määräysvaltaa. Lieköhän niin? Selvitämme asiaa. Täytynee kääntyä myös ympäristöministeriön puoleen.

Sen jälkeen kun olin edellisen kirjoittanut, hyvä väärti vanhoilta ajoilta, ympäristöministeriön kansliapäällikkö, Lapin entinen maaherra, oikeusministeri jne. soitti, että on tulossa Tankavaaraan ja kyseli voimmeko tavata. Kävimme kullankaivun ongelma-asioita läpi ympäristöministeriön toimialan osalta. Niitä onkin pitkä lista. Hannele lupasi katsoa, mitä ympäristöhallinnon osalta voidaan niitten suhteen tehdä. Nopeimmin voi tapahtua tarpeettomien normien  ja hallinnon purkamiseksi. Tuli näiltäkin osin mahdollisuus viedä viestiä eteenpäin.

TANKAVAARAN  MUITA KUULUMISIA

Kirjoittelen tätä Tankavaarassa. Keskiviikkona oli kullankaivajien liiton edunvalvontapäällikkö Antti Peroniuksen erinomainen esitys kultageologiasta, kuuntelijoita oli nelisenkymmentä eli erinomaisesti. Torstaina oli liiton kullanhuuhdontamestaruuskisat. Kilpailijoita toistasataa. Perjantaina alkoivat SM-mestaruuskisat ja väkeä riitti. Kullankaivajat ovat sitkeää väkeä ja eteenpäin on elävän mieli vaikka valitukset piinaavat.

SM-kisat avasi kansanedustaja Mikko Kärnä. Hän kertoi, että oli ollut yhteydessä uuteen elinkeinoministeri Olli Rehniin ja kertonut kullankaivajien ongelmista. TEM:n toimialalla myös tietysti myös on tarkoitus purkaa byrokratiaa hallintoalamaisen hyväksi ja veromarkkojen säästämiseksi. Kaivoslaki on TEM:n toimialaa ja siellä valmistellaan, miten sen suhteen voitaisiin keventää byrokratiaa ja kaivoslaki on muutenkin tarkoitus ottaa tarkasteluun.

Minulla oli mahdollisuus jutella Mikon kanssa pitkin päivää ja pidimme erillisen palaverin liiton edusstajien kanssa. Minulle jäi erinomaisen hyvä mieliala näistä keskusteluista. Mikko on tekemässä parhaansa kullankaivajien hyväksi. Kävimme läpi kullankaivun lainsäädännöllisiä ja arkipäivän hallintobyrokratia-asioita. Mikko oli jo samantien yhteydessä ministeriöön asioita tarkistaakseen ja kullankaivajien viestin perille viemiseksi. Vahvistui aiempi käsitykseni, että olemme saaneet vahvan puolestapuhujan.

Mutta, ei jätetä kaikkea Mikon harteille. Vielä toistan aiemmin sanomani. Pitäkää itse kukin oman yhteyskenttänne vaikuttajat, kansanedustajat ehkä tärkeimpinä, ajan tasalla mikä on tilanne ja mitä pitäisi tehdä.

JA VIELÄ KÄRÄJIEN TERVEISIÄ

Torstaina tuli Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan Heikki Paltolta kommentteja viime päivien liiton lehdistötiedotteista. Osin oli perusteetonta kiemurtelua ja selittelyä käräjien valitustehtailusta. Mutta kovasti ilahdutti, että hän ilmaisi käräjien valmiudet neuvotella kullankaivajien kanssa. Sitähän me olemme halunneet. Paltto väitti, että liitto ei ole keskusteluja halunnut. Esitin jo heti tultuani valituksi puheenjohtajaksi uudelle Saamelaiskäräjien puheenjohtajalle yhteisiä keskusteluja. Nyt tuli vastaus. Ja aina ennenkin on ollut valmius keskustella.

Lienee kyllä niin, että jos joku lyö toiselta hampaat sisään ja lyöjä sitten myöhemmin ajattelee, että pitäisi keskustella tapahtuneesta sen hampaansa menettäneen kanssa, niin keskustelun aloitteen tekovelvollisuus on sillä lyöjällä. Ja eikö olisi ollut korrektia ja luonnollista, että käräjät olisivat esittäneet keskusteluja ennen valitustehtailuaan ja yrittänyt keskustella, miten vältetään väitettyjä haittoja. Liitolle ja kullankaivajille nämä valitukset tulivat täysin puskista.

Tappelijoiden jälkikäteiskeskustelujen avulla ei alkuperäisiä hampaita saa suuhun takaisin. Voidaan kyllä keskustella korvauksista proteesien hankkimiseksi ja miten vältetään, ettei lyöjä iske loppujakin hampaita kurkkuun. Kullankaivulle on valituksilla jo aiheutettu korvaamattomia vahinkoja. Mitenkähän ne korvataan. Proteesiratkaisua ei ole. Mutta sen käräjät voi tehdä, että vetää valitukset pois eikä lyö enää niitä loppujakin hampaita kurkkuun. Näistä olemme valmiita keskustelemaan. Ja ilman ennakkoehtoja.

Julkisuudessa on ollut epätarkkoja tietoja valitusten määrästä. Käräjät valitti aluksi sekä lapiokaivu- että konekaivuluvista, mutta veti myöhemmin veti pois valitukset lapiokaivuluvista. Taisi johtua siitä, että käräjien varapuheenjohtajan piti saada lapiokaivun kullanhuuhdontalupa ja johdonmukaisuuden vuoksi varapuheenjohtajan olisi joutunut valittamaan myös omasta luvastaan. Ongelman ratkaisemiseksi piti vetää pois lapiokaivun jatkolupavalitukset.  Jäljelle jäivät konekaivun huuhdontalupavalitukset. Mutta lapiokaivun uuden alueen luvista käräjät on valittanut. Tämä on aiheuttanut yli sadan luvan ruuhkan, johon ovat juuttuneet myös jonossa olevat lapiokaivuluvat. Tukes on joutunut käsittelemään samat luvat moneen kertaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti